Tuntuuko susta usein ulkopuoliselta, vaikka ystäviä onkin? Ahdistaako joskus koko oma henkinen ja fyysinen olemus, etkä tiedä mitä asialle pitäisi tehdä? Tuntuuko joskussiltä, että maailmasta on kokonaan kadonnut huumorintaju, eikä tulevaisuus sen kirkkaammalta näytä? Onko sellainen olo, että itsenäistyminen on mahdotonta saavuttaa ja epävarmuudesta on tullut normi? Menikö fiilis?
